Olet ansainnut sanahalauksen
Rakastan sinua
Rakastan sinua on lapsen ja aikuisen yhteinen kirja. Rakkauskirjeen muotoon kirjoitettu tarina koskettaa aikuisen sydäntä, ja hellyttävät pupuaiheiset kuvat auttavat pientä lukijaa vastaanottamaan kirjan sanoma. Kirjan on kuvittanut Hanna-Maria Mainelakeus.
Minä rakastan sinua sellaisena kuin olet, ja sellaiseksi kuin tulet, minä sinua rakastan.
Ennakkotilaa 4.10. julkaistava kirja nyt.
Lue tiedote täältä.
lepo
Ei ole mitään suurempaa tapaa osoittaa, että luottaa kuin lepääminen. Lepo on suurin uskontunnustus.
Kun kiireen kulttuuri käskee yrittämään pidemmälle ja korkeammalle, on radikaalia valita luottamus ja lepo. Vetäytyä maailmanpelastustöistä yksinäisyyteen. Ottaa keikkuvassa veneessä päiväunet. Olla se, joka uskoo niin paljon, että uskaltaa hukata aikaa.
Jos haluat olla mukautumatta tämän ajan maailmanmenoon, lepää.
Saatat yllättyä, miten paljon ehdit.
Kiitos, että olet siinä.
Olen Hanna Kivisalo – äiti, vaimo, teologi, opettaja ja kirjoittaja, joka haluaa halata sanoilla.
Toivon, että sanojeni äärellä voit tuntea itsesi kokonaisemmaksi ja rakastetummaksi. Toivon, että saat huokaista: elämä on hyvää, sittenkin.
Kirjoittaminen korjaa minua. Se, että sanani auttavat muita, on siirtänyt vaikeatkin asiat hyvän palvelukseen. Se antaa minulle sanoinkuvaamatonta voimaa.
Löydät Sekunnit ja tunnit -sanahalaukset somesta
Yritän joka päivä rakastaa enemmän, mutta epäonnistun siinä joka päivä.
“Hannan tekstien äärellä voi nauraa ja itkeä samaan aikaan. Yhtäkkiä tuntuukin, että kyllä tästä selviää.”
Millaista halausta sinä kaipaat juuri nyt?
-
TUHAT TAPAA SANOA “RAKASTAN”
On tuhat tapaa sanoa minä rakastan sinua:
”Ruoka on valmista!”
”Anna minä autan.”
”Laita turvavyö kiinni.”
”Ei se mitään.”
”Tule ajoissa kotiin!”
”Muistitko läksyt?”
”Laita puhelin pois!”
”Aja varovasti.”
”Nyt nukkumaan!”
”Olet ihana!”Ja vanhemmat kokevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, vaikka ovat varsinaisia kahdella jalalla käveleviä rakkauskirjeitä.
-
ILO ON HAURAS LINTU
Ilo on hauras lintu. Silloin, kun se nousee siivilleen, on parasta olla hiljaa ja antaa sen tulla luo.
Surua on kuunneltava varoen, mutta iloa hievahtamatta, sillä toisen surua, vihaa tai pelkoa ei voi varastaa, mutta ilon voi.
Kuuntele siis tarkasti silloin, kun iloni alkaa puhua.
Anna sen nauttia lennosta, nauti sinäkin hyvästä tuulesta.
Älä laske, onko iloni aikaista tai kantaako se – älä, vaikka tarkoitus olisikin hyvä.
Ilo pesii siellä, missä ihminen on aidoimmillaan. Kun päästän iloni ilmoille, annan luvan katsoa sinne, minne muut eivät näe.
Turhautumiseni kuulevat kaikki, mutta iloni on luottamuslause. Jos lyöt ilon alas, osut minuun. Siksi kuuntele.
Ennen kuin ihminen uskaltaa iloita, hänen on täytynyt alkaa luottaa. Luottaa siihen, että on osannut laskea oikein onnensa kantavuuden, ja että suurempi tuuli kantaa silloin, kun siivet eivät.
Silloin, kun ilo on syvää, se on myös pyhää.
Ilo on hauras lintu.
Anna minun lentää.
-
SINÄ OLET SIEMEN
Jos nyt on pimeää, ja yö peittää päivän valon.
Jos päälläsi on lamaannuttava paino, paino kuin musta peitto, joka puristaa keuhkot kasaan, jonka alla on vaikea hengittää tai huutaa, muista, että et ole kuollut, vaan siemen.
Siemen istutetaan syvään maahan. Se peitetään tiiviin mullan alle, painellaan valolta ja toivolta piiloon. Mutta ei siksi, että siemenen olisi tarkoitus kuolla vaan siksi, että sen on aika nousta uuteen kukoistukseensa.
Tämä kaikki selviää siemenelle vasta silloin, kun se alkaa suorittaa omaa vaatimatonta ylösnousemustaan, taistella kaikista kasvusuunnista kohti valoa.
Kun ensimmäinen verso läpäisee maan, ja aamun valo häikäisee, silloin siemen tietää.
Siemen tietää, että se on enemmän, kuin se koskaan kuvitteli olevansa.
Siksi älä pelkää pimeää, älä painoa rintakehälläsi, äläkä sitä, että on vaikea hengittää tai mahdoton huutaa apua multaista maata vasten.
Nosta pääsi ja pyri kohti valoa, sillä millä tahansa hetkellä on vapautuksesi aika.
Sinä et kuole. Sinä olet siemen.
-
ME, JOTKA SELVIÄMME
Kun on ollut tarpeeksi pitkään naimisissa, on ehtinyt monta kertaa tempaista vihaisesti ovenkahvasta. On ehtinyt sanoa sellaisia sanoja, jotka olisi ollut parempi jättää sanomatta. Väistää läheisyyttä toiseen huoneeseen, kääntää sängyssä selän ja miettiä unettomina öinä, voisimmeko me silti olla ne, jotka selviävät.
Kun on ollut tarpeeksi pitkään naimisissa, on ehtinyt palata lukemattomia kertoja. Nousta sängystä pyytämään anteeksi, halata ohimennen, kaataa kahvia kahteen mukiin. On ehtinyt nauramaan kaksin kerroin, vastaamaan kysymykseen ennen kuin sitä on esitetty. Hieromaan hartiat, löytämään sylistä kodin.
Kun on ollut tarpeeksi pitkään naimisissa, on ehtinyt nähdä hyvien ja huonojen päivien vaihtelun. Ehtinyt näkemään toisen valot ja varjot, oppinut elämään niiden kanssa. On ehtinyt suukottelemaan, silittelemään ja ikävöimään. Sanoillaan ja teoillaan tuhannella tavalla sanomaan ”rakastan”, niin kuin sanoivat toisilleen ne, jotka selvisivät.
Ja niin kuin sanomme me, jotka selviämme.
-
ISÄ MEIDÄN
Kun koko maailma on polvillaan, ja hapuilee sanoja, sinulla on valmiit sanat. Siksi me suljemme silmämme askareidemme äärellä. Pudotamme tiskirätit, avaimet ja avoimet kysymykset, ja huokaisemme:
Isä meidän, joka olet siellä, minne me emme näe, mistä me emme mitään tiedä. Pyhitetty olkoon sinun nimesi, jolle me olemme niin paljon nauraneet, mutta vähän puhuneet.
Tulkoon sinun valtakuntasi. Tulkoon rauha, jonka olemme kadottaneet. Tapahtukoon sinun tahtosi, joka on aina parempi kuin osaamme kuvitella.
Anna meille tänä päivänä kaikki, mitä tarvitsemme, että voimme peitellä lapsemme nukkumaan ilman huolta. Anna toivoa sen verran, että jaksamme huomiseen.
Ja anna meille anteeksi, että kuvittelimme voivamme kantaa itseämme omilla hartioillamme, että pidimme omanamme kaikkea sitä, mikä oli pelkkää lahjaa.
Päästä meidät pahasta. Päästä meidät vihasta, pelosta ja rahasta, jotka saavat meidät turvaamaan ainostaan omat selustamme.
Tulkoon sinun valtakuntasi: se, jossa suurinta on antaa henkensä toisen puolesta. Tapahtukoon hyvä tahtosi, joka puhaltaa elämää sinne, missä on pelkkää kuolemaa.
Niin maan päällä, kuin siellä, mistä me emme mitään tiedä.
Sanahalaukset
kirjoina
-
Hyvän jälki, 70 kirjoitusta lapsena olemisesta, vanhemmaksi kasvamisesta ja itsensä muistamisesta silloin, kun ei aikuisuuden kiireiltä ehdi edes istahtaa.
Hyvän jälki on koskettava ja rehellinen kirja hyvän etsimisestä ja löytämisestä arjen keskeltä. Hyvän jäljessä armo on kouriintuntuvaa, ja vaikeista asioista kirjoitetaan taitavasti ja kunnioittaen. Lyhyissä teksteissä tehdään pitkiä matkoja sisimpään ja takaisin. Niissä palataan polvet naarmuilla, mutta mieli kevyempänä ja valmiina rakastamaan elämää juuri sellaisena kuin se on.
Jos sanoilla voisi halata, tämä olisi se kirja!
Hanna Kivisalo (synt. 1983 Seinäjoella) on perheenäiti, teologian maisteri ja opettaja, jonka kirjoitukset Sekunnit ja tunnit -blogissa ovat valloittaneet lukuisat lukijansa aitoudellaan. Kivisalo käsittelee teksteissään arjen pieniä iloja ja suruja lempeästi, tarkkanäköisesti ja huumorilla. Hyvän jälki on Kivisalon esikoiskirja, joka on saanut jatkoa 2021 julkaistusta teoksesta Jonain päivänä ymmärrät.
-
Jonain päivänä ymmärrät, kirjoituksia armosta arjen keskellä.
Jonain päivänä ymmärrät on kirja jokaiselle, joka on kysynyt miksi-kysymyksiä elämänsä suhteen. Kirja luo luottamusta tulevaan: vaikka vastauksia ei löytyisi, ilon voi löytää. Silloinkin kun elämä ei ole menestystarina, se voi olla merkitystarina.
Kivisalon kauniit tekstit käsittelevät oivaltavasti rakkauden, työn, lasten kasvamisen ja arkisen elämän mysteereitä. Kirjoitusten aikana ehditään laskeutua äärettömiin syvyksiin ja noustaan huikaiseviin korkeuksiin.
Jos kaipaat lohtukirjaa, olet juuri löytänyt sen!
Hanna Kivisalo (synt. 1983 Seinäjoella) on seinäjokinen perheenäiti, teologian maisteri, opettaja ja kirjoittaja, jonka kirjoitukset Sekunnit ja tunnit -blogissa ovat antaneet valoa ja toivoa lukuisille lukijoille. Esikoisteos Hyvän jälki on ihastuttanut ihmiset kautta maan.
Rakastetuimmat
tekstini myös
postereina
– omalle seinälle tai lahjaksi
Huokaus on jumalan nimi -julkkarit
järjestettiin Seinäjoella 02.09.2023. Yhteisessä illassa koettiin suuria tunteita, kun kirjan tekstit, videot, haastattelut ja musiikit kietoutuivat toisiinsa ja muodostivat koskettavan kokonaisuuden.
Olet yhä tervetullut liittymään julkkarivieraisiin katsomalla tallenteen.
Kaikella on aikansa -video
Kiitos
jokaiselle, joka on kannustanut minua kirjoittamaan.
Kiitos rohkaisevasta palautetteista ja tarinoista siitä, missä ja miten sanani ovat koskettaneet.
Jos haluat kertoa tarinasi, voit lähettää viestiä.
Kun vaikeat asiat siirtyvät hyvän palvelukseen, se antaa niin paljon voimaa, että sitä on vaikea sanoin kuvailla.
Tärkeää juuri nyt:
Sanahalauksia
lapsiperheille
kun elämä ei ole menestystarina,
se voi olla merkitystarina.
