En muuttaisi sinusta mitään
En muuttaisi sinusta mitään. Tiedäthän, lapseni, että en muuttaisi sinusta mitään?
En tarvitsevuuttasi, en herkkyyttäsi, enkä pyyntöjesi pitkiä kaaria, joiden aikana ehdin vaihtamaan painoa jalalta toiselle. En pienen lapsen itkua, joka toisiaan yllättää voimallaan, enkä tunteiden ääripäitä, jotka liikuttavat minua samalla janalla.
En muuttaisi sinusta mitään. En, vaikka joskus tulisi sellainen päivä, että muiden mielestä pitäisi.
En sitä, miltä näytät, en sitä, miten puhut, enkä sitä miten naurat tai nukut, tai muistat tai unohtelet asioita. En piirteitä, jotka perit isältäsi, en niitä, jotka perit minulta, enkä edes niitä, jotka minulta perit, ja joita en ole itsessäni oppinut hellimään.
En muuttaisi sinusta mitään. Tiedäthän, että en muuttaisi mitään?
Sillä vanhempana minulle on annettu yksi tehtävä ylitse muiden, ja se on rakastaa kaikkea sitä, mitä sinä olet kaikella sillä, mitä minä olen.
Ja rakastamisen lisäksi ihmetellä, miten juuri tähän aikaan ja paikkaan tarvittiin juuri sinunlaisesi ihminen. Juuri sellaisten piirteiden kirjo, jota olet syntymästäsi saakka kantanut.
Siksi en muuttaisi sinusta mitään. Tiedäthän sen?
Jonain päivänä ymmärrät, 2021