Riittää, että luotat

Voit paeta tuskaasi maan ääriin, voit juosta kipuasi karkuun. Mutta vaikka muuttaisit merten taakse, et pääsisi pakoon. Kipu on siellä, missä sinäkin. Mutta siellä, missä sinä olet, minä olen jakamassa kaiken kanssasi.

Kuljet tai lepäät, kaiken olen nähnyt. Kaatumisesi, nousemisesi ja yrittämisesi: kuinka olisit halunnut luovuttaa. Kielelläsi ei ole yhtäkään sanaa, jota en tuntisi. Avunpyyntösi olen kuullut kaikki - myös silloin, kun et enää jaksanut pyytää.

Voit koittaa paeta aamuruskon siivin tai juosta viimeiselle rajalle, missä yö peittää päivän ja järjen valon. Missä tuntuu, että kukaan ei näe eikä kuule; että on yksin pimeyden kätköissä, ja sinne myös jää.

Mutta minulle pimeys ei ole pimeyttä, ja yö on kuin päivänvalo. Kanssani kivun kohtaaminen on helpompaa kuin sen pakeneminen. Suunnitelmani ovat ylivertaisia, ja täynnä hyvyyttä, jota et voi vielä ymmärtää.

Et voi vielä ymmärtää, mutta riittää, että luotat.

(Ps 139)