Älä sano, että olen vihainen - ota syliin

Älä sano, että olen vihainen – tiedän sen itsekin. Mutta en ole vihainen siksi, että olisin vihainen ihminen, vaan siksi, että minua on puristettu kymmenestä kohtaa kuiviin, ja olen loppunut. Vihalla saan rutistettua viimeiset pisarat, että jaksan toimia. Kun olen vihainen, olen vihainen selviytyäkseni.

Älä sano, että olen vihainen – kysy, miten voi auttaa? Kysy, koska ei sinua vihani pohjimmiltaan vaivaa, vaan tyhjyyteni, jota voi lievittää ainoastaan täyttämällä sitä, ei vaatimalla lisää. Ja jos et pysty näkemään hätääni, tai jos et pysty hätääni lievittämään, anna minun selvitä – vaikka vihan voimin.

Älä sano, että olen vihainen – huomaa ennemmin, että olen viimein oppinut tunnistamaan, milloin rajani on ylitetty. Viha on voima, joka suojelee kaikkein tärkeimpiä asioita. On hyvä, että lasken myös itseni niihin. Muidenkin rajat ovat tärkeitä, mutta omani ovat ainoat, joita voin suojella. Anna minun tehdä se.

Älä sano, että olen vihainen – äläkä ainakaan sano, että nautin siitä. Viha syö itseäni sisältäpäin, ja jokainen vihasta voimansa saava teko kuluttaa voimiani. Vihainen ääni on ääni, josta haluan eroon heti, kun olen varma, että tulen kuulluksi ilman vihaa. Kuuletko minua ilmankin? Kuuletko, jos kuiskaan?

Älä sano, että olen vihainen – ota minut syliin.

Hyvän jälki, 2019